NEUROMONINAISUUS TYÖELÄMÄSSÄ
Tervetuloa tutustumaan neuromoninaisuuteen työelämässä!
Neuromoninaisuudella tarkoitetaan ihmiskunnan neurokehityksellistä erilaisuutta eli käytännössä aivojen erilaisuutta. Neuromoninaisuus on kattotermi, joka kattaa kaikki neurotyypit aina autismista ADHD:hen ja oppimisvaikeuksiin - myös neurotyypillisyyden, jolla tarkoitetaan henkilöä, jonka aivot ja hermosto toimivat tavalla, jota pidetään kulttuurisesti “normaalina.“ Neuromoninaisuus koskettaa siis meitä kaikkia!
Tällä sivulla syvennymme aiheeseen, tutkimme neuromoninaisuuden vahvuuksia ja haasteita työympäristössä sekä tarjoamme käytännön vinkkejä ja työkaluja, jotka auttavat työnantajia ja työntekijöitä hyödyntämään neuromoninaisuuden potentiaalia työelämässä.
Tutustu sisältöömme ja ota askel kohti inklusiivisempaa ja tehokkaampaa työelämää!
Katso webinaarimme:
Neuromoninaisuus työelämässä - Neurovahvistava työote kukoistavassa työyhteisössä
Miksi neuromoninaisuudella on merkitystä ja miksi juuri teidänkin yrityksen tulisi olla siitä kiinnostunut? Webinaarin aikana opit käytännönläheisesti, kuinka huomioida neuromoninaisuus työpaikallanne!
Lue blogipostauksemme:
Kattavassa blogipostauksessamme tutustumme syvällisemmin siihen, kuinka kohdata neurokirjon työntekijöitä? Kuinka johtaa neuromoninaisuutta työpaikalla? Mitä tarkoitetaan neuroinkluusiolla?
TIETOPANKKI
TYÖNANTAJALLE:
-
Työntekijä tai työnhakija voi pyytää työnantajalta kohtuullisia mukautuksia, mikäli hän tarvitsee niitä vammansa tai vammaisuuteensa takia esim. saadakseen töitä, suoriutuakseen työstään tai edetäkseen urallaan.
Työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset.
Mukautukset voivat kohdistua:
fyysiseen ympäristöön (mm. liikkumisen esteet, valaistus, akustiikka)
työvälineisiin (mitoitukset, apuvälineet)
työn järjestelyihin (työn organisointi, työajat, avustajan käyttö)
Selvitä ja arvioi mukautusten tarvetta ja asianmukaisuutta tarvittaessa yhdessä työterveyshuollon ja/tai työpaikan työsuojeluorganisaation kanssa yksityisyyden suojaa koskevat säännökset huomioiden.
Mukautuksista aiheutuvat kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta työnantajan taloudelle. Voit hakea myös työolosuhteiden järjestelytukea (kts. lisää alta).
Mikäli työnantaja epää työntekijältä kohtuullisiksi katsottavat mukautukset, kyse on syrjinnästä.
Työnantajan on pyynnöstä perusteltava kirjallisesti menettelynsä vammaiselle, joka katsoo tulleensa syrjityksi mukautusten epäämisen vuoksi. Velvollisuus antaa kirjallinen selvitys koskee sekä työhönottoa että ratkaisuja, jotka tehdään työsuhteen kestäessä ja sen päättyessä.
Työntekijä tai työnhakija voi tarvittaessa kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen ja asia voidaan saattaa vireille, mikäli hänet katsotaan tulleen syrjityksi.
Yhdenvertaisuuslain tarkoittamalle vammaisuudelle ei ole yksiselitteistä oikeudellista määritelmää.
Vammaisiin henkilöihin on katsottu kuuluvaksi ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka rajoittaa täysimääräistä ja tehokasta osallistumista työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, tai se saattaa johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Vammaisuus voi olla myös seuraus kroonisesta sairaudesta.
Lue lisää:
-
Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.
Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4 000 euroa henkilöä kohden. Sitä on haettava kuukauden kuluessa, kun työtarvikkeet on hankittu tai muutostyöt tehty. Tukea voi saada tarvittaessa myös ennakkoon.
Palkattava työntekijä voi vammansa tai sairautensa takia tarvita myös apua työtehtävissä. Korvausta toisen työntekijän antamasta avusta voi saada enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20 euroa tunnilta toteutuneiden työtuntien perusteella.
Tuki on harkinnanvarainen. Tuen saaminen edellyttää diagnoosia.
Lue lisää:
-
Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto tai kuntakokeilu voi myöntää organisaatiollesi työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea myös silloin, jos sinulla on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.
Palkkatuki parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään.
Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Lue lisää:
TYÖNTEKIJÄLLE:
-
TULOSSA
-
Voit pyytää vammaisena henkilönä kohtuullisia mukautuksia työpaikallasi.
Yhdenvertaisuuslain tarkoittamalle vammaisuudelle ei ole yksiselitteistä oikeudellista määritelmää.
Vammaisiin henkilöihin on katsottu kuuluvaksi ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka rajoittaa täysimääräistä ja tehokasta osallistumista työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, tai se saattaa johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Vammaisuus voi olla myös seuraus kroonisesta sairaudesta.
Kohtuulliset mukautukset voivat kohdistua:
fyysiseen ympäristöön (mm. liikkumisen esteet, valaistus, akustiikka)
työvälineisiin (mitoitukset, apuvälineet)
työn järjestelyihin (työn organisointi, työajat, avustajan käyttö)
Mikäli työnantaja epää työntekijältä kohtuullisiksi katsottavat mukautukset, kyse on syrjinnästä.
Työnantajan on pyynnöstä perusteltava kirjallisesti menettelynsä vammaiselle, joka katsoo tulleensa syrjityksi mukautusten epäämisen vuoksi. Velvollisuus antaa kirjallinen selvitys koskee sekä työhönottoa että ratkaisuja, jotka tehdään työsuhteen kestäessä ja sen päättyessä.
Yhdenvertaisuuslaki
16§ Vastatoimien kieltoHenkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
Lue lisää:
-
TULOSSA
-
TULOSSA
-
TULOSSA
VERKKOKURSSI
Ota askel kohti neuroinkluusiota ja
tule mukaan verkkokurssillemme!
Neuromoninaisuus työelämässä -verkkokurssilla syvennytään mm. teemoihin neuromoninaisuus työpaikalla, DEI ja neuroinkluusio sekä neurovahvistava työote. Kurssilla opitaan myös esimerkiksi konkreettisia keinoja neurovahvistavien työtapojen kehittämiseen sekä neurokirjon henkilöiden kohtaamiseen.
