SANASTO
Tähän sanastoon on koottu neuromoninaisuuteen ja neurokirjoon liittyviä sanoja ja käsitteitä.
Sanat ja niiden merkitykset muuttuvat ajassa. Sanat ovat voimallisia ja luovat todellisuutta. Sanat muokkaavat ajatteluamme, käsityksiämme ja kulttuuriamme, minkä vuoksi sanoilla, joita käytämme on valtava merkitys. Haluamme omalta osaltamme jalkauttaa neuromoninaisuuden syrjimätöntä sanastoa.
Windowsillä ctrl+f ja Applella command+f avaa haun, jolla löydät näppäräsi haluaman sanan ilman selailua.
Sanasto kehittyy alati ja useille sanoille ei ole välttämättä vielä varsinaista virallista suomennosta. Olemme pyrkineet parhaamme mukaan valita tähän sanoja, jotka ovat kunnioittavia ja sanan alkuperäistä merkitystä kuvaavia. Toivomme sinulta hyvä lukija ymmärrystä sanavalinnoista, mutta ymmärrämme myös, mikäli valintamme herättävät mahdollisesti erimielisyyksiä.
Mikäli haluat kommentoida, ehdottaa muutosta tai lisätä sanan sanastoon, laita meille viestiä yhteydenottolomakkeella tai sähköpostitse info@neuromoninaiset.fi
SANASTOTESTI
Testaa sanastotietämyksesi sanatestin avulla!
Saat testin auki klikkaamalla kuvaketta.
KUINKA LUKEA TÄTÄ SANASTOA:
Ensin näet sanan selkokielisen muodon tummennettuna. Jos sanalla on lääketieteellinen vastine, tulee se tummennetun sanan jälkeen ei-tummennettuna. Suluissa kursivoituna näet sanan englanninkielisen vastineen. = -merkin jälkeen näet sanan selityksen eli mitä kyseinen sana tarkoittaa.
ESIMERKKI:
Kaikupuhe, ekolalia (echolalia)
= Henkilö toistaa kuulemansa sanat välittömästi.Kaikupuhe: selkokielinen muoto sanasta / ekolalia: lääketieteellinen vastine / (echolalia): sanan englanninkielinen vastine / = Henkilö toistaa kuulemansa sanat välittömästi kertoo, mitä kaikupuhe tarkoittaa.
A
AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication)
= Puhetta tukeva ja korvaavaa kommunikointi (AAC) tarkoittaa viestintää, jossa käytetään esimerkiksi tukiviittomia, kuvia tai blisskieltä. Lue lisää Papunetissä.
ABA (Applied Behaviour Analysis)
= Autistisiin lapsiin kohdistuvaa eheyttämishoitoa, jossa lapsia opetetaan maskaamaan autistisia piirteitä ja neuronormatiivisuutta. Neuromoninaiset tuomitsee ABA:n.
Ableismi
= Yhteiskuntaa läpileikkaava ilmiö ja ns. “pystyvyysnormi.“ Ableismin perusajatukseen kuuluu, että sairas, poikkeavasti käyttäytyvä tai lisätukea tarvitseva ihminen on huono, outo, haastava, vääränlainen, taakka.
ADHD (Attention Deficit/Hyperactivity Disorder)
= ADHD on neurokehityksellinen poikkeavuus. ADHD:n piirteisiin kuuluu kolme ydinpiirrettä: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
ADHD lamaantuminen (ADHD paralysis)
= Tilapäinen kyvyttömyys aloittaa tai saattaa loppuun tehtäviä. Vaikeuksien voi olla tarkkaavuudessa, keskittymisessä ja organisoinnissa. Tämä voi joskus johtaa tunteeseen olevansa "halvaantunut" tai kyvytön toimimaan haluamallaan tavalla.
ADHD vero
= Kun henkilölle tulee usein maksumuistuksia tai muita ylimääräisiä kuluja unohtelun takia.
AuDHD
= Autisti, jolla on ADHD.
Afantasia (Aphantasia)
= Kyvyttömyys nähdä mielikuvia.
Aistiesteettömyys
= Aistiesteettömyys viittaa ympäristön suunnitteluun ja järjestelyyn, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset aistikokemukset. Tavoitteena on vähentää aistien ylirasitusta ja epämukavuutta erityisesti herkimmille henkilöille, kuten autismikirjon henkilöille tai niille, joilla on aistitoimintojen haasteita. Aistiesteettömyys voi käsittää valaistuksen, äänitason, tilanjärjestelyn, materiaalien, hajujen ja väripaletin optimoinnin siten, että ympäristö on mahdollisimman vähän ärsyttävä ja tukee ihmisten hyvinvointia. Tämä käsite on olennainen osa inklusiivista suunnittelua ja pyrkimystä luoda esteetön ympäristö kaikille.
Aleksitymia (Alexithymia)
= Aleksitymia on piirteistö, jota luonnehtii vaikeudet tunnistaa ja sanoittaa tunteita sekä erottaa niitä kehollisista tuntemuksista. Aleksitymialle on tyypillistä myös ulospäinsuuntautunut ajattelu sekä heikentynyt mielikuvituskyky (vaikeus luoda mielikuvia). Myös heikentynyt empatiakyky liittyy aleksitymiaan. Aleksitymia vaikeuttaa tunteiden säätelyä sekä itsensä rauhoittamista ja vaatii siksi erityistä huomioita. Noin 40-60% autisteista on aleksityymisiä.
Allisti/allistinen (allistic)
= Ei-autisti, voi olla neurotyypillinen tai neurovähemmistöön kuuluva henkilö, joka ei kuitenkaan ole autisti.
Apraksia (apraxia)
= Tahdonalaisten liikkeiden poikkeavuus. Apraksia tarkoittaa siis kyvyttömyyttä suorittaa aiemmin opittuja liikkeitä ja liikesarjoja, vaikka motorinen toiminta ja tuntojärjestelmä ovat kunnossa.
ARFID (avoidant restrictive food intake disorder)
= ARFID on syömishäiriö, jolle ominaista on hyvin rajoittunut ja yksipuolinen ruokavalio. ARFID:iin liittyy syömisen ja ruokailun vaikeudet, jotka ilmenevät pitkäaikaisena tai pysyvänä haasteena tyydyttää henkilön ravitsemukselliset ja/tai energian saannin tarpeet. ARFID alkaa usein jo lapsuudessa ja se voi aiheuttaa alipainoa sekä hidastaa pituuskasvua. Syömishäiriössä ei kuitenkaan ole kyse "nirsoudesta" ja se ei ole kenenkään oma valinta, jonka vuoksi termiä "valikoiva" syöminen ei tule käyttää. ARFID voi ulkoapäin katsottuna muistuttaa oireiltaan anoreksiaa, mutta siihen ei liity kehonkuvaan liittyviä syömishäiriöajatuksia, kuten halua laihtua. ARFID ja anoreksia voivat kuitenkin myös esiintyä yhtä aikaa.
Arkitaidot, ADL-taidot
= Toimintakykyä tukevat arkitaidot: peseytyminen, pukeutuminen, WC-käynnit, liikkuminen kodissa, pidätyskyky ja ruokailu.
Autismi, autismin kirjo
= Autismin kirjo on synnynnäinen ja koko elämän mittainen neuromoninaisuuden muoto, eli neurobiologista ja neurokehityksellistä erilaisuutta. Autismi on synnynnäistä, mikä tarkoittaa sitä, että sen kehittyminen alkaa kohdussa ja sillä on laaja-alainen vaikutus yksilön kehitykseen useilla eri elämän osa-alueilla, koko elinkaaren ajan. Autismi tuottaa omalaatuisia ja epätyypillisiä ajattelun, liikkumisen, vuorovaikutuksen tapoja sekä poikkeavaa aistikäsittelyä ja kognitiivista prosessointia.
Autistien johtama #NothingWithoutUsAboutUS
= Ajatus siitä, että autistien yhteisöt, tutkimus, edustus ja koulutus, jotka liittyvät autistisiin henkilöihin tai ovat heistä, tulisi olla autistien itsensä johtamia. Tämä tarkoittaa, että autistit työskentelevät näissä rooleissa ja hyötyvät siitä yhteisönä. Tämä pätee myös muihin vähemmistöryhmiin, jotka kohtaavat väärinkäsityksiä, ennakkoluuloja ja leimautumista, mukaan lukien muut neurotyypit.
Autistien oikeuksien päivä (Autistic Pride)
= Autistinen Pride on autistien oikeuksien päivä, jollon juhlistetaan autistista identiteettiä ja ylipäätään autistisia ihmisiä. Autistista Pridea vietetään kesäkuussa, mutta uskomme, että autistista ylpeyttä tulisi juhlistaa ympäri vuoden.
Autistinen aksentti
= Autistisella aksentilla viitataan puhetapaan, jota luonnehtii puhetavan muuttuminen esim. seuran mukaan ja kenelle puhutaan tai erilaisten murteiden poimiminen puheesta (katso kaikupuhe). Autistinen aksentti voi viitata myös autismille tyypilliseen kommunikaation piirteisiin kuten monotonisuus, käsillä puhuminen, erilaisuudet äänenkäytössä ja puheen nopeudessa.
Autistinen inertia
= Autistisella inertialla tarkoitetaan vaikeuksia aloittaa, lopettaa tai vaihtaa toimintaa. Se voi olla vaikeuksia siirtymissä, vaikeuksia jatkaa tehtäviä keskeytyksen jälkeen, päättämättömyyttä, ahdistuneisuutta tai yleensä ottaen haasteet toiminnanohjauksessa.
Autistinen uupumus, burnout (autistic burnout)
= Poikkeuksellista väsymystä ja/tai uupumusta, joka johtuu pitkäaikaisesta altistumisesta haastaviin tilanteisiin, joista ei ole ollut riittävästi aikaa toipua. Yleisin syy autistiseen uupumukseen on maskaaminen ja pyrkimys olla neurotyypillisestä menevä (usein alitajuista). Autistinen uupumus voi näyttää masennukselta.
B
BFRB (body focused repetitive behavior)
= Kehoon kohdistuva tapahäiriö-käyttäytyminen liittyy usein ahdistukseen tai stimulaation hakuun. Sitä voi esiintyä niin neurokirjon kuin neurotyypillisilläkin henkilöillä. Esimerkkejä esiintyvyydestä ovat esimerkiksi ihon nyppiminen, hiusten tai ihokarvojen nyppiminen, kynsien, poskien limakalvon tai huulten pureskeleminen sekä nenän tai korvien kaivaminen.
Bipoc (black, indigenous and people of color)
= BIPOC-termi tulee englanninkielisistä sanoista Black (musta ihminen), Indigenous (alkuperäiskansaan kuuluva ihminen), People of Colour (termillä viitataan ihmisiin, jotka mielletään erilaisten ominaisuuksien (esimerkiksi nimi, ihonväri tai uskonto) vuoksi muiksi kuin valkoisiksi ihmisiksi).
Body doubling
= “Kehon tuplaaminen” on toimintatapa/strategia, jossa hyödynnetään toisen henkilön läsnäoloa erilaisten tehtävien ja asioiden tekemiseksi ja saattamiseksi loppuun. Body doublingia voi käyttää siis saamaan asioita aikaiseksi. "Kehon tuplaaminen” tuo ns. tilivelvollisuutta, vastuuntuntoa ja/tai tarvittavaa tuen tunnetta tehtävän tekemiseksi.
D
Disabilismi
= Suoraa syrjintää ja on seurausta ableismista. Ableismi on rakenteellista tai välillistä syrjintää ja disabilismi välitöntä syrjintää.
Dissosiaatio
= Ihmisen mielen “jakautumista” kahteen tai useampaan eri osaan. Esimerkiksi yksi puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen taas pyrkii elämään normaalia arkea, pitämään muistot poissa todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Tällöin trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi. Dissosiaatio mahdollistaa elämän jatkumisen kohtuuttoman raskaista kokemuksista ja tapahtumista huolimatta.
Dissosiatiiviset häiriöt
= Erilaisia dissosiaatioita aiheuttavia häiriöitä. Dissosiatiivisiin häiriöihin kuuluu muun muassa dissosiatiivinen identiteettihäiriö, dissosiatiivinen muistinmenetys ja depersonalisaatiohäiriö, jossa ihminen kokee itsensä epätodelliseksi.
DID (dissociative identity disorder)
= Dissosiatiivinen identiteettihäiriö eli sivupersoonahäiriö. Ominaista on, että henkilöllä ilmenee kaksi tai useampia eri identiteettejä. Varsinaisessa sivupersoonahäiriössä kullakin näistä henkilön persoonallisuuksista on kokemuksellisesti oma, usein täysin erillinen henkilöhistoriansa, identiteettinsä ja joskus myös nimensä. Syynä DID:lle on varhaislapsuudessa alkanut toistuva, vakava trauma, kuten fyysinen tai henkinen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö. DID on selviytymismekanismi, joka suojaa lasta traumatisoinnin aiheuttamalta emotionaaliselta kivulta eristämällä trauman kanssa kosketuksissa olleen osan pois lapsen tietoisuudesta. Trauman toistuessa nämä osat omaksuvat vähitellen omat identiteettinsä.
Dopamiini
= Dopamiini on yksi keskushermoston lukuisista välittäjäaineista. Välittäjäaineiden tehtävänä on toimia viestinviejinä hermosolujen välillä. Dopamiini innostuu uudesta ja odottamattomasta. Dopamiinin tuottaa mielihyvän tunnetta ja motivoi meitä.
Dopamiinivajarit
= Alhainen dopamiinitaso. Dopamiinivajarit voi seurata esim. dopamiiniövereistä. Voi tuottaa hyvin alakuloisen olon.
Dopamiiniöverit
= Korkea dopamiinitaso. Voi tuottaa kohonneen ja kiihtyneen mielialan, jota voi seurata dopamiinivajarit. Tätä voidaan kuvastaa altaan aalloilla: kun aallot ovat korkeat hölskyy vettä yli laidan jättäen jälkeensä vähemmän vettä eli palautumisaikaa. Kun aallot pysyy maltillisina, ei dopamiinitasot hupene äkkinäisesti.
Dyskalkulia (dyscalculia)
= Kehityksellinen poikkeavuus oppia numeerisia perustaitoja. Laskemiskyvyn erityisvaikeus.
Dysgrafia
= Kehityksellinen tai aivovaurioperäinen poikkeavuus oppia kirjoittamaan.
Dysleksia (dyslexia)
= Lukemisen erityisvaikeus.
Dyspraksia (dyspraxia)
= Kehityksellinen motorinen poikkeavuus. Voi olla myös verbaalista, jolloin se vaikuttaa puhekykyyn.
E
EDA (Extreme Demand Avoidance)
= Toinen nimitys PDA:lle. Katso PDA.
Ekolalia
= Sanojen, fraasien ja lauseiden toistaminen välittömästi niiden kuulemisen jälkeen
Empatiakuilu
= Katso kaksois-empatiateoria
Epilepsia
= Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jossa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy tai katoaa ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsia ei ole vain yksi sairaus. Epilepsiat muodostavat laajan joukon neurologisia sairauksia, joilla voi olla hyvin erilaisia, syitä ja alkamisikiä, liitännäisongelmia, ennusteita ja hoitovaihtoehtoja. Kaikilla on erilainen epilepsia, vaikka epilepsiatyyppi olisi sama eli paikallisalkuinen tai yleistyvä epilepsia. Silti ne voivat olla ja usein ovat täysin erilaisia eri ihmisillä.
Erityislahjakas (savant)
= Erityislahjakas, usein neurovähemmistöön kuuluva henkilö.
Erityismielenkiinnonkohde, ekko
= Mielenkiinnonkohteet voivat olla aiheeltaan mitä tahansa. Ratkaisevaa on mielenkiinnon intensiivisyys eli miten voimakas kiinnostus kohteeseen on. Intensiivisyys voi olla esim. vahvaa mielenkiintoa, asia voi kuin imaista mukaansa ja kiinnostuksen kohteen parissa voidaan viettää pitkiä aikoja. Kiinnostus voi saada perehtymään ja haluamaan tietää lisää kiinnostuksen kohteesta. Intensiteetti voi olla myös esim. esineiden keräilyä. Myös stimmaaminen voi olla mielenkiinnonkohde esim. visuaalisuus, musiikki.. Mielenkiinnonkohteet toteutuvat sekä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja niiden intensiivisyys voi myös vaihdella. Mielenkiinnonkohteeseen uppoutuminen saa aikaan hyvää oloa, tuottaa mielihyvää, rentouttaa, palauttaa ja luo turvan tunnetta. Niistä voi haluta kertoa myös mielellään muille ihmisille. Mielenkiinnonkohteiden ei tarvitse olla erityisiä eikä niistä tarvitse tietää kaikkea.
F
Fibromyalgia
= Fibromyalgia on krooninen sairaus, joka aiheuttaa laajaa ja pitkäaikaista kipua sekä muita oireita kehossa. Tämä tila vaikuttaa erityisesti lihaksiin ja sidekudoksiin, aiheuttaen kipua, jäykkyyttä ja herkistymistä eri kehon alueilla. Fibromyalgiaa pidetään usein keskushermoston toimintaan liittyvänä tilana, ja se voi vaikuttaa voimakkaasti elämänlaatuun. Fibromyalgiaa esintyy esim. autismin kirjon liitännäisenä eli komorbiditeettinä.
H
Hyperempatia
= Poikkeuksellisen vahvaa affektiivista empatiaa eli eläytyvää empatiaa (kyky tuntea ja samaistua toisen ihmisen tuntemuksiin). Hyperempatia voi johtaa myös itsesäätelyn epätasapainotilaan (dysregulation), jolloin henkilö voi vaikuttaa empatiakyvyttömältä (esim. normista poikkeava reaktio esim. itkuun). Empatiakyvyttömäksi tulkitseminen keskittyy ulkoiseen käyttäytymiseen sisäisten kokemusten sijaan.
Hyperfantasia (hyperphantasia)
= Äärimmäisen vilkas mielikuvitus
Hyperfiksaatio
= Voimakasta kiinnostumista erilaisista asioista tai esim. ihmisistä.
Hyperfokus
= Voimakas keskittyminen.
Hyperleksia (hyperlexia)
= Edistynyt kyky ääntää sanoja. Hyperleksiset oppivat usein itsenäisesti lukemaan varhaisessa iässä, kirjoitettu kieli vetää puoleensa ja ovat erittäin hyviä kielen kanssa.
I
Infantilisointi
= Aikuisen kohtelua tai vähättelyä lapsenomaisena. Infantilisiointi on alentavaa ja holhoavaa, jättäen usein huomiotta henkilön kypsyyden, älykkyyden ja kyvyn tehdä päätöksiä itse.
Infodumppaaminen
= Taipumus jakaa innostuneesti suuri määrä tietoa tietystä aiheesta tai erityismielenkiinnonkohteestaan, yleensä hyvin yksityiskohtaisesti ja pitkälti.
Inhibitiotaito
= Kyky jättää ärsykkeitä huomioimatta siten, että tilanteen ja toiminnan kannalta epäolennaiset ärsykkeet eivät haittaa toimintaa.
Inkluusio
= Viittaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi johonkin toimintaan tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi.
Interoseptio (interoception)
= Aisti, joka aistii kehon sisäisiä tuntemuksia. Interoseptiolla tarkoitetaan kaikkia kehon sisäisiä tuntemuksia aina tunteiden tuntemisesta perustarpeisiin kuten nälkään ja janoon.
Intersektionaalisuus
= Tarkastelutapa, jossa monien tekijöiden katsotaan vaikuttavan samanaikaisesti yksilön identiteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Intersektionaalisen ajattelutavan mukaan esimerkiksi sukupuolta, yhteiskuntaluokkaa, ikää, etnistä taustaa, toimintakykyä tai seksuaalista suuntautumista ei voida analysoida erillään muista.
Itsesäätelyn epätasapainotila (dysregulation, dysregulated)
= Itsesäätelyn epätasapainotila tarkoittaa, että henkilön on vaikea säädellä ja hallita käyttäytymistään, tunteitaan ja/tai kognitiivisia prosesseja.
Itsetunnistaminen (self-recognizing)
= Itsetunnistamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö tunnistaa itsessään neurokirjon piirteitä, samaistuu neurokirjoon ja on vakuuttunut siitä, että hän on neurokirjolla. Itsetunnistaminen on täysin validia, sillä moni henkilö jää tunnistamatta terveydenhuollossa ja jää ilman tarvitsemaansa tukea. Itsetunnistaminen mahdollistaa henkilölle löytää itselleen sopivia tukitoimia, muokata ympäristöään itselle sopivaksi ja vahvistaa itsetuntoaan.
K
Kaikupuhe, ekolalia (echolalia)
= Henkilö toistaa kuulemansa sanat välittömästi.
Kaksois-empatiateoria (double-empathy problem)
= Damian Miltonin kehittämä teoria, jonka mukaan on hyödyllistä ajatella, että autistit ja ei-autistit muodostavat kaksi erilaista kulttuuria ja ryhmää, jotka kokevat maailman ja vastaavat sen viesteihin ja ärsykkeisiin eri tavoin. Teoria ehdottaa, että kun nämä ryhmät vuorovaikuttavat keskenään, on niillä vaikeuksia eläytyä ja samaistua toistensa kokemusmaailmaan. Kyse ei ole siitä, että autisteissa olisi perustavanlaatuisesti jotain vialla, vaan koska autistit muodostavat vähemmistön, pidetään heidän tapaa vuorovaikuttaa neuronormatiivisessa yhteiskunnassa vääränlaisena. Usein juuri autisteilta vaaditaan kykyä oppia neuronormatiivisia tapoja käyttää esim. sanatonta viestintää, mutta ei-autisteilta ei vaadita autistien ymmärtämistä. Kaksois-empatiateorian mukaan vastuu vuorovaikutuksesta kuuluu molemmille osapuolille eikä autistit ole vajavaisia.
Kasvosokeus (prosopasigna)
= Vaikeus tunnistaa kasvojen ilmeitä. Yhteys aleksitymiaan eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeuteen. Näkövammaistenliitto suosittaa käytettävän sokeuden sijaan muuta termiä.
Kehitysvammaisuus
= Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuuden vaikutus yksilön elämään vaihtelee paljon. Kehitysvamma voi olla lievä, jolloin henkilö tulee toimeen melko itsenäisesti ja tarvitsee tukea vain joillakin elämänalueilla. Vaikeasti kehitysvammainen ihminen tarvitsee jatkuvaa tukea.
Komorbiditeetti
= Moniliitännäisyys. Tarkoittaa yhden tai useamman sairauden, mielenterveyden haasteen tai neurokirjon piirteen samanaikaista esiintymistä.
Koprolalia (coprolalia)
= Tahaton äänellinen tic (Tourettessa), joka saa sanomaan sopimattomia sanoja tai lauseita.
Kuplaantuminen (zone out)
= Tilanne, jossa henkilö menettää hetkellisesti tietoisuutensa ympäröivästä ympäristöstään ja vaipuu omiin ajatuksiin tai mielen liikkeisiin.
L
Luottoruoka tai Turvaruoka (samefood, safefood)
= Ruokalaji, joka koetaan turvalliseksi ja miellyttäväksi tai josta saadaan lohtua.
M
Maskaaminen/mukautuminen (masking)
= Neurokirjon piirteiden usein alitajuista peittämistä, jotta henkilö vaikuttaa neurotyypilliseltä. Maskaaminen on yksilölle hyvin kuormittavaa ja voi johtaa autistiseen uupumukseen.
Melttari (meltdown)
= Ylikuormituksesta johtuva tunneromahdus. Melttari on intensiivinen reaktio ylivoimaiseen tilanteeseen ja voi tapahtua, kun itsesäätely on epätasapainossa (dysregulated), koetaan valtavaa stressiä, aistikuormitus on liiallinen tai esim. kun tunteet ovat liian intensiivisiä. Melttari voi näkyä paniikkikohtauksen omaisena reaktiona, itkuna, hetkellisenä puhumattomuutena, huutamisena, itsensä satuttamisena, esineiden heittelynä ja erilaisina toiminnanohjauksen haasteina.
Mikroaggressio
= Mikroaggressio on usein tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita. Mikroaggressiot toiseuttavat ja luovat tunnetta ulkopuolisuudesta.
Monotropismi (monotropism)
= Dinah Murrayn (1992) kehittämä termi ja teoria autismin kirjosta. Monotropismi tarkoittaa lyhykäisyydessään autistisen mielen taipumusta kiinnittää huomio yleensä voimakkaammin kiinnostuksen kohteisiin kuin muihin ihmisiin. Teoria käsittää sen, kuinka autistit prosessoivat aistiärsykkeitä, kuinka autistit osallistuvat tai ryhtyvät toimeen ja kuinka siirrämme huomiomme asiasta toiseen (katso autistinen inertia). Teoria validoi, tukee ja vahvistaa autistien elettyä kokemusta ilman medikalisointia ja patologisointia.
Mutismi
= Tilapäinen tai pysyvä puhumattomuus
Myötätuntokuilu tai empatiakuilu (double empathy problem)
= Neurovähemmistön ja neuroenemmistön vaikeus ymmärtää toisiaan erilaisesta hahmottamisesta johtuen.
N
Narkolepsia
= Narkolepsia on neurologinen liikaunisuussairaus (hypersomnia), jonka syytä ei toistaiseksi tunneta. Sen keskeisiä piirteitä ovat väsymys ja nukahtelutaipumus, ja sillä on kaksi alamuotoa: tyypin 1 ja tyypin 2 narkolepsia, joista ensimmäinen on autoimmuunisairaus, jonka seurauksena oreksiini-nimistä välittäjäainetta tuottavat hermosolut tuhoutuvat. 1-tyypin narkolepsiaan liittyy myös katapleksia, joka tarkoittaa lihasjänteyden menetystä tunne-elämyksen yhteydessä.Tyypin 2 narkolepsian aiheuttajaa ei tiedetä, mutta siihen ei liity oreksiinin puutosta eikä katapleksiaa. Narkolepsiaan liittyy edellämainittujen oireiden lisäksi myös esim. unihalvauksia, hallusinaatioita, “autopilotilla” toimimista, muistivaikeuksia sekä nukahtamiseen liittyvät tapaturmat.
Neurodiversiteettiliike
= Neurodiversiteettiliikkeen sanoma on, että neuromoninaisuutta tulisi pitää esim. ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen ym. kaltaisena neutraalina ominaisuutena. Neurodiversiteettiliike on yhteiskunnallinen liike - joskaan ei yksi yhtenäinen sellainen - joka tavoittelee yhdenmukaisia oikeuksia, yhdenvertaisuutta, kunnioitusta ja täyttä yhteiskunnallista osallisuutta neurovähemmistöön kuuluville ihmisille.
Neurodiversiteetti paradigma (neurodiversity paradigm)
= Neurodiversiteetti paradigman mukaan neuromoninaisuus on luonnollista erilaisuutta eikä ole olemassa 'normaalia'. Paradigmalla tarkoitetaan yleisesti hyväksyttyä näkökulmaa tai viitekehitystä, joka toimii muun ajattelun perustana ja vaikuttaa siihen, miten tietoa tulkitaan. Paradigma on käytännössä siis linssi, jonka läpi maailma katsotaan. Neurodiversiteetti paradigman mukaan, neuromoninaisuus ei ole siis vajetta, puutetta, sairautta, vääränlaisuutta tai jotakin huonompaa, vaan luonnollista erilaisuutta.
Neuroinkluusio
= Neuroinkluusio on käsite, joka viittaa pyrkimykseen luoda osallistavia ja mukautettuja työ- ja oppimisympäristöjä neurokirjon henkilöille. Termi yhdistää "neuro" (hermosto ja aivot) ja "inkluusio" (osallisuus). Neuroinkluusioon liittyy tavoite varmistaa, että työ- tai oppimisympäristöt ottavat huomioon neuromoninaisuuden ja neurokehitykselliset poikkeavuudet, kuten autismin, ADHD:n ja dysleksian. Käytännöt voivat sisältää mukautetut työolosuhteet, selkeän viestinnän, koulutuksen ja inklusiiviset käytännöt. Neuroinkluusio korostaa moninaisuuden arvostamista ja pyrkimystä luoda yhteiskunta, joka tukee ja ymmärtää neurokehityksellisiä eroavaisuuksia.
Neuromoninainen (neurodivergent) lyh. nemo
= Henkilö, joka kuuluu neurovähemmistöön. Neurokirjon ihminen.
Neuromoninaisuus (neurodiversity)
= Ihmiskunnan luonnollista neurobiologista vaihtelevuutta ja neurokehityksellistä erilaisuutta. Neuromoninaisuus on kattotermi ja sen alle kuuluvat kaikki neuromoninaisuuden muodot kuten autismin kirjo, ADHD, oppimisvaikeudet, persoonallisuushäiriöt, myös neurotyypillisyys.
Neuronormatiivinen
= Vallitseva tieto ja kokemusmaailma siitä, mitä kulttuurissa pidetään “normaalina.“
Neuropelastajuus
= Neuropelastajuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa etuoikeutettu - yleensä hyvän toimintakyvyn omaava henkilö - ottaa tehtäväkseen auttaa huono-osaisempia - yleensä korkean tuen tarpeen henkilöitä. Toimintaa ajaa hyväntahtoisuutena koettu oman mielihyvän tavoittelu ja oman eettisyyden ja hyvyyden tunteen kohottaminen. Aito apu on yhdenvertaista, ei holhoavaa tai ylemmyydentuntoa suhteessa ”autettaviin”. Se lähtee autettavan avun tarpeesta, ei päälle tai puolesta puhumisesta. Se lähtee siitä, että mahdollistetaan korkean tuen tarpeen henkilöiden oman äänen saaminen kuuluviin. Äänellä tarkoitetaan tässä kontekstissa henkilön ajatusten ja mielipiteiden saattamista kuuluviin erilaiset viestinnän tarpeet huomioiden, jossa puhuttu viestintä ei ole ainoa ja ylivertainen tapa viestiä. Neuropelastajuus ylläpitää ableistisia valtarakenteita.
Neuroqueer
= Neuroqueer voi olla identiteetti tai verbi (to neuroqueer). Neuroqueer voi olla kuka tahansa, jonka seksuaalinen ja/tai sukupuoli-identiteetti ja/tai neuromoninaiset ominaisuudet ovat cis-sukupuolisen, heteron ja neurotyypillisten raamien ulkopuolella. Yergeau (2018) mukaan neuroqueeraus (neuroqueering) on tapa olla ja elää, joka paljastaa, ravisuttaa ja järkyttää normatiivisia tiloja.
Neuroseptio
= Ns. “turvallisuustutka”. On tiedostamatonta hermojärjestelmän omaan neuraaliseen informaatioon perustuvaa havainnointia, jonka myötä hermojärjestelmä kartoittaa turvallisuuden ja vaaran merkkejä ympäristössä. Lähde. Neuroseptio sytyttää taistele-pakene-jäädy-miellytä reaktion aistiessaan vaaraa.
Neurotyypillinen (neurotypical), lyh. NT tai nentti
= Sellainen neurokognitiivisen toiminnan tyyli, joka kuuluu hallitseviin yhteiskunnallisiin “normaalin“ standardeihin. Kun ihmiseen viitataan neurotyypillisenä, tarkoitetaan henkilöä, joka elää, käyttäytyy ja kokee maailman neuronormatiivisella tavalla.
Neurotyypillisestä menevä (passing as non-autistic) vrt. valkoisesta menevä (white-passing)
= Henkilö, joka “näyttää“ tai vaikuttaa ulkopuolisesta neurotyypilliseltä.
Neurovahvistava lähestymistapa (neuro-affirming)
= Kaunista ja kunnioittavaa, osallistavaa ja syrjimätöntä kieltä sekä neuromoninaisuutta arvostava ja vahvistava lähestymistapa.
Neurovähemmistö (neurominority)
= Joukko ihmisiä, jotka jakavat samankaltaisen neuromoninaisuuden muodon. Heidän jakama neuromonaisuuden muoto on suurelta osin synnynnäistä ja erottomaton osa siitä, keitä he ovat ihmisinä.Heidän jaettu neuromoninaisuuden muoto on sellainen, johon neurotyypillisellä enemmistöllä on taipumus reagoida jonkinasteisilla ennakkoluuloilla, väärinymmärryksellä, syrjinnällä ja/tai sorrolla.
O
OCD (Obsessive-compulsive disorder)
= OCD eli pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen poikkeavuus. Pakko-oireet sitovat paljon henkisiä voimavaroja, vaativat aikaa, aiheuttavat suoranaista kärsimystä ja heikentävät toimintakykyä. Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat esimerkiksi toistuva peseminen tai siivoaminen, tarkistaminen, laskeminen, järjestely sekä kyseleminen, ja pakkoajatuksia esim. pelko tautien tarttumisesta tavanomaisissa tilanteissa, pakonomainen epäily tai pelko mahdollisista vahingossa tehdyistä teoista (esim. hellan päälle jättäminen tai jonkun vahingoittaminen autolla), pakonomainen tarve symmetriaan sekä seksuaaliset ja aggressiiviset pakkoajatukset. Pakkotoimintojen päämääränä ei ole mielihyvän tuottaminen, vaan pakkoajatusten tuottaman ahdistuksen lievittäminen tai jonkin pelottavan tapahtuman estäminen.
P
Palilalia
= Sanojen, fraasien ja lauseiden viivästynyt toistaminen
PDA (Pervasive Drive for Autonomy)
= Äärimmäinen pyrkimys autonomiaan. PDA:ta pidetään tällä hetkellä autismin alatyyppinä ja on yksi neuromoninaisuuden muoto. PDA:n ydinpiirteisiin kuuluu tarve vastustaa ja vältellä pyyntöjä, vaatimuksia ja/tai tavanomaisia arjen askareita. Vaatimukset voivat olla todellisia vaatimuksia kuten suoria käskyjä ja pyyntöjä tai koettuja vaatimuksia kuten itseen kohdistuvia odotuksia, jotka koetaan vaatimuksiksi. Koetut vaatimukset saattavat olla myös täysin näkymättömiä muille ihmisille kuten janon, nälän ja väsymyksen tunne.
PMMD (premenstrual dystrophic disorder)
= PMDD on PMS:n vaikeampi ja harvinaisempi muoto, johon liittyy tavallisesti voimakkaita mielialaoireita. Oireet ovat samankaltaisia kuin PMS-oireet, mutta voimakkaampia ja ne häiritsevät elämää merkittävästi.
Prokrastinointi
= Asioiden tekemisen välttelyä.
Proprioseptio
= Liike- ja asentoaisti. Proprioseptiolla tarkoitetaan asentojen säätelyä, hienomotoriikkaa, liikkeen koordinointia ja lihasten jännityksen tunnetta.
R
Representaatio
= Tulee englannin kielen sanasta representation eli edustus. Termillä viitataan ihmisryhmän mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja nähdyksi yhteiskunnassa, esimerkiksi mediassa. Representaatiosta puhuttaessa viitataan myös vähemmistöjen äänen puutteeseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
RSD, äärimmäinen herkkyys hylkäämiselle (Rejection Sensitive Dysforia)
= Intensiivistä henkistä ja/tai emotionaalista kipua, kun henkilö kokee, että tuottanut pettymyksen muille tai itselleen, tai kun hän kokee tulleensa hylätyksi, kiusatuksi tai kritisoiduksi. Reaktio voi olla hyvin nopea ja dramaattinen: RSD sytyttää pakene-taistele-jäädy-miellytä reaktion. RSD reaktion aikana voi kokea dissosiaatioita kuten kehosta irtaantumista.
S
Sensorinen integraatio
= Aistitiedon jäsentyminen eli sensorinen integraatio on neurofysiologinen prosessi, jossa ympäristöstä ja kehosta tuleva aistitieto jäsentyy yksilölle käyttökelpoiseen muotoon.
Skriptaaminen (scripting)
= Valmiiden repliikkien ja lauseiden harjoittelua etukäteen sosiaalisia tilanteita varten.
Stimmaaminen (stimming)
= Aistijärjestelmän rauhoittamista itse tuotettujen asento-, ääni- tai liiketuntoaistimusten avulla. Stimmaamisella on monia tärkeitä merkityksiä: sillä voidaan tuottaa aistillista nautintoa, sillä voidaan säädellä vireystilaa ja tunteia sekä vähentää ahdistusta ja stressiä. Stimmaamista voi tapahtua kaikilla kahdeksalla aistilla: näkö, kuulo, tunto, haju, maku, proprioseptio (asento- ja liike), interoseptio (kehon tuntemukset) ja vestibulaari (tasapaino).
Suttari (shutdown)
= Ylikuormituksesta johtuva sulkeutuminen.
Syrjintä
= Henkilöä kohdellaan huonommin kuin toisia tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Syrjinnän muotoja on erilaisia: välitön ja suora syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen ja ohje/käsky syrjiä.
Sävyindikaattorit (tone tags)
= Sävyindikaattorit ovat lyhyitä merkkejä, kuten /s (=sarkasami), joita käytetään välittämään minkä tahansa tekstipohjaisen viestin sävy. Näitä tekstejä ovat esim. tekstiviestit, some-päivitykset, sähköpostit yms. Sävy on keskeinen osa sekä sanallista että sanatonta viestintää, ja ilman sävyn ymmärtämistä on vaikea ymmärtää jonkun sanojen merkitys. Sävyindikaattori lisätään lauseen loppuun ilmaisemaan lauseen sävyä. Esimerkki: “Nautin todella paljon tästä säästä. /s” -> Puhuja on sarkastinen eikä oikeasti nauti säästä. Sävyn merkitseminen on erittäin hyödyllistä muiden ymmärtämisen kannalta ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Sävynindikaattoreita ei koskaan käytetä vitsinä; niitä käytetään ainoastaan viestin kirjoittajan todellisen aikeen ja sävyn välittämiseen.
Sävykyttääminen (tone policing)
= Keskustelutaktiikka, joka tyrmää kommunikoidut ideat sen vuoksi, että niiden esittämistapaa pidetään vihaisena, turhautuneena, surullisena, pelokkaana tai muuten emotionaalisesti latautuneena. Sävykyttääminen on siis tapa, joka keskittyy henkilön puhetapaan ja viedään huomio pois itse ongelmasta. Sävykyttäämisessä on aina kyse vallankäytöstä.
T
Tic-oireet
= Tahdosta riippumattomia nykimisreaktioita, jotka esiintyvät joko motorisina eli lihasliikkeinä, kuten silmien räpyttely, nenän nyrpistäminen tai olkapään nykähdys, tai äänellisinä kuten huudahdukset, vingahtelu tai kuiva yskä. Myös sensorisia, varsinaisia tic-oireita edeltäviä somatosensorisia tuntemuksia (esimerkiksi kutina, paine, kipu) ja kognitiivisia, kuten toistuvia ajatuksia, (esimerkiksi tarkoituksetonta laskemista tai toistuvia seksuaalis- tai aggressiivissävytteisiä ajatuksia) tic-oireita on kuvattu. Lievät tic-oireet kuuluvat lapsen aivojen normaaliin kehitykseen. Pidempään jatkuneet tic-oireet kuuluvat olennaisesti Touretten oireyhtymän oirekuvaan.
Tilannekohtainen mutismi (situational mutism)
= Ajoittainen puhumattomuus, joka voi johtua mm. ahdistuksesta, pelosta ja aistikuormituksesta. Nykyään käytetään termiä tilannekohtainen puhumattomuus, sillä "selektiivinen" viittaa valitsemiseen, joka on terminä harhaanjohtava. Tilannekohtainen mutismi alkaa yleensä jo lapsuudessa. Sitä esiintyy erityisesti tietyissä tilanteissa, jotka voi oppia tunnistamaan jo etukäteen. Voi esim. pystyä puhumaan kotona omalle perheelleen, mutta koulussa puhuminen voi tuottaa paljon haasteita.
Toiminnanohjaus
= Toiminnanohjaus viittaa kykyyn suunnitella, ohjata ja valvoa omaa käyttäytymistään ja ajatteluaan tarkoituksenomaisesti ja tehokkaasti. Se koostuu tunnesäätelystä, aloitekyvystä, organisoinnista, työmuistista, joustavuudestu, suunnittelusta, impulssikontrollista ja itsetietoisuudesta.
Tokenismi (tokenism)
= Näennäistä osallistamista ilman aitoa yhdenvertaisuutta. Tokenismilla viitataan käytäntöihin, joilla tehdään vain näennäisesti tai symbolisesti ponnisteluja moninaisuuden ja inkluusioon eteen. Tokenismissa toisenlaista ihmistä kohdellaan esineenä samalla, kun tavoitellaan hyötyä itselle, eikä tarjota hänelle mahdollisuutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Lähde
Touretten oireyhtymä
= Kehityksellinen aivojen poikkeavuus, jonka oireina ovat motoriset ja äänelliset tic-oireet, joista käytetään myös suomennosta nykimisoireet. Oireet alkavat yleensä lapsuudessa, keskimäärin 6 vuoden tienoilla, mutta oireiden puhkeaminen voi alkaa myös myöhemmällä iällä. Touretten oireyhtymän esiintyvyys on lapsuus- ja nuoruusiässä pojilla noin 1,0 % ja tytöillä noin 0,3 %. Touretten oireyhtymän kanssa esiintyy yleensä myös muita neurokirjon piirteitä, joista yleisimmät ovat ADHD ja OCD.
V
Vammaisuus
= Vammaisuus määritellään yksilön ja ympäristön välisenä vuorovaikutussuhteena. Vammaisuus käsitteenä on aina sidoksissa yhteisöön ja siihen ympäristöön ja yhteiskuntaan, jossa käsitettä käytetään. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat he, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, taikka se voi johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Kysymys siitä, kuka on vammainen, on viime kädessä aina ihmisen itsensä määriteltävissä oleva asia ja liittyy ihmisen oman identiteetin määrittelyyn.
Vähemmistöstressi
= Vähemmistöstressi on psykologinen ilmiö, jolla kuvataan vähemmistöstatuksesta johtuvaa kroonista stressitilaa, joka johtuu koetuista, kasautuneista syrjintäkokemuksista, niiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta, erilaisuuden tunteista ja toiseuden kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä muuttaa henkilön sosiaalista käyttäytymistä.
Y
Yhdenvertaisuus
= Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän alkuperästään, sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, sukupuolen ilmaisustaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Yhteissäätely
= Toinen ihminen havannoi ja validoi toisen tunnetilaa turvallisessa tilanteessa. Sen tavoitteena on rauhoittaa toisen hermostoa ja tukea toista löytämään oma tasapaino. Päämääränä ei ole ratkaista tilannetta toisen puolesta, vaan luoda toiselle sen verran turvallinen olotila, että hän voi säädellä itse olotilaansa.
