MISTÄ SAAN APUA

Kuvassa on ympyrä, jonka sisällä on sydänkuvio, jossa on kaksi kättä, jotka pitävät toisistaan kiinni

Oletko hakeutumassa neurokirjon tutkimuksiin? Oletko kenties juuri saanut diagnoosin? Haluatko saada lisää tietoa eri tuen ja avun muodoista, joita olet oikeutettu samaan?

Tältä sivulta löydät väylät, joihin olla yhteydessä, jos vastasit yhteenkään edellä mainittuun kysymykseen ‘kyllä’. Olemme koonneet yhteen myös sisällöntuottajia, joiden sisältö tarjoaa vertaistukea ja luotettavaa tietoa neurokirjon piirteistä ja elämästä niiden kanssa.

Apua ja neuvontaa ADHD ja autismiin. Yhdistykset ja järjestöt, auttavat tahot. Suositeltuja ammattilaisia ADHD-tutkimuksiin.

APUA JA NEUVONTAA

Miten pääsen ADHD- tai autismikirjon tutkimuksiin? Mitä tutkimuksissa tapahtuu? Miksi tutkimuksissa otetaan huumeseulat? Mihin voin ottaa yhteyttä ADHD-diagnoosin jälkeen? Millaista tukea voin saada opintoihin?

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

  • Varaa aika terveyskeskuslääkärille, työterveyslääkärille, yksityiselle lääkärille tai opiskelijaterveydenhuoltoon omasta tilanteestasi riippuen.

    Valmistaudu hyvin ennen vastaanottoa kirjoittamalla ylös omat piirteesi ja haasteesi. Voit hyödyntää esim. sivustoltamme löytyviä testejä.

    Jos vastaanotto jännittää sinua, voit pyytää tukihenkilöä mukaasi.

    Pyydä lähetettä neuropsykologisiin tutkimuksiin.

    Mikäli terveydenhuollon ammattilainen kieltäytyy laittamasta sinulle lähetettä tutkimuksiin, vaadi häntä kirjaamaan kieltäytyminen Omakantaan.

    Jos terveydenhuollon ammattilainen kohtelee sinua epäasiallisesti, ota yhteyttä potilasasiamieheen.

  • Neurokirjon tutkimukset tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoiden neuropsykiatrisissa työryhmissä ja neuropsykiatrian poliklinikoilla, joissa on vahvin osaaminen.

    Tutkimuksissa perehdytään kehityshistoriaasi sekä nykytilanteeseesi, käydään läpi aikaisempia sairauskertomuksia sekä esimerkiksi todistuksia kouluajoilta.

    Erotusdiagnostiikkaa tehdään muiden samankaltaisten sairauksien poissulkemiseksi.

    ADHD-tutkimusten yhteydessä otetaan usein myös laboratoriokokeita ja huumeseula.

    Joissakin tutkimuksissa ja tapauksissa haastatellaan myös läheisiäsi, kuten vaikkapa vanhempiasi.

    Erilaiset psykologiset, logiikkaa ja muistia mittaavat testit ovat myös mahdollisia.

  • Huumeseula kuuluu usein ADHD-tutkimuksien yhteyteen. Päihteiden vaikutukset voivat aiheuttaa potilaille ADHD:n kaltaisia oireita tai voimistaa uudelleen jo aiemmin vähentynyttä ADHD:n oireistoa.

    Lisäksi potilailla, joilla on päihdeongelmia, on usein puutteellinen kyky pitäytyä lääkityksen oikeassa annostelussa.

    ADHD:n hoitoon käytettäviä psykostimulanttilääkkeitä on mahdollista käyttää myös väärin päihtymystarkoitukseen, minkä vuoksi mahdollisen lääkehoidon aloittaminen vaatii puhtaat huumeseulat.

  • Riippuen diagnoosistasi sekä halustasi ja tarpeestasi hoitaa itseäsi, löytää tukimuotoja ja/tai saada vertaistukea, on sinulla useita erilaisia väyliä valittavana.

    Katso lisää kohdasta “Apua ja neuvontaa“

    Yleisesti:
    Kelan kuntoutus
    Oman kunnan sosiaalihuolto
    Mieli RY Kriisipuhelin p. 09 2525 0111

  • Eri koulutusasteilla on saatavilla erilaista tukea opiskelun sujuvuudeksi.

    Yläkoulussa sekä toisen asteen opinnoissa tuen tarpeesta ja sen järjestelyistä voi kysyä koulukuraattorilta, kouluterveydenhoitajalta tai -psykologilta tai vastaavalta henkilöltä, joka vastaa erityisen tuen järjestelyistä. Tällaisia järjestelyitä voivat olla esimerkiksi lisäaika kokeeseen, rauhallinen opiskelutila tai selkokieliset ohjeet.

    Korkeakouluissa opintojen esteettömyydestä on säädetty muun muassa ammattikorkeakoululaissa sekä yhdenvertaisuuslaissa. Korkeakoulujen tavoitteena on tarjota opiskelijoilleen saavutettavat opiskeluympäristöt ja esteetön opiskelu. Opiskelijoilla on oikeus oppia ja opiskella omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaisesti. (Ammattikorkeakoulu laki 6§, Yhdenvertaisuuslaki 6§, 8§, 10§.)

    Korkeakoulut pyrkivät esteettömyyteen erityisen tuen järjestelyillä. Erityisen tuen järjestelyjä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi, millä korkeakoulut pyrkivät turvaamaan yhdenvertaisuutta ja parantamaan tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden asemaa ja olosuhteita.

Sisällöntuottajat

Olemme koonneet yhteen sosiaalisesta mediasta erilaisia sisällöntuottajia, jotka jakavat luotettavaa tietoa neurokirjosta, sen piirteistä sekä arjesta piirteiden kanssa. Löydät alla olevat sisällöntuottajat Instagramista, jollei toisin ole mainittu.

Tiedätkö jonkun, joka tuottaa sisältöä neuromoninaisuudesta? Ehdota listallemme sisällöntuottajaa tai ilmianna itsesi!

Voit laittaa meille sähköpostia info@neuromoninaiset.fi niin päivitämme listaa!

Me Neuromoninaiset

Muita sisällöntuottajia

Mistä apua?

Mistä apua?